Toisinaan työnohjauksen ja prosessikonsultaation rinnalle tarvitaan työyhteisösovittelua. Ulkopuolisen sovittelijan käyttö on suositeltavaa, mikäli vuorovaikutuksen ristiriidat tai muut ongelmat ovat pidemmän tai lyhyemmänkin aikavälin kuluessa kärjistyneet niin mutkikkaan konfliktin tasolle, ettei työyhteisön omin voimin vyyhtiä kyetä ratkaisemaan.

MIKÄ ON KONFLIKTI

Konfliktilla tarkoitetaan ristiriitaa, riitaa, kiistaa, yhteenottoa tai erimielisyyttä, joka aiheuttaa työn teon estettä työyhteisössä. Konflikteilla voi olla useita osapuolia tai kyseessä voi olla kahden henkilön välinen hankaava tilanne.

KONFLIKTIEN KÄSITTELYSTÄ

Usein konfliktien käsittelyä vältellään. Puuttumattomuus tai liian myötämielinen toiminta yleensä mutkistavat tilannetta. Konflikteihin tulee puuttua aikaisessa vaiheessa rohkeasti ja aktiivisesti. Ristiriitojen ratkaisu vahvistaa vuorovaikutustaitoja, lisää osapuolten itsekunnioitusta ja työtyytyväisyyttä.

Esimiesten ja johdon tuki työyhteisöjen konfliktitilanteissa on tärkeää, jotta pitkäkestoisilta työn teon edellytyksiä heikentäviä, ilmapiiriä ja henkilösuhteita rasittavilta tilanteilta vältyttäisiin. Ratkaisukeskeisesti käsitellyt konfliktit ovat oppimistilanteita sekä ristiriitojen osapuolille että muulle henkilöstölle.

MITÄ TYÖYHTEISÖSOVITTELU ON

Sovittelumenettely on vapaaehtoinen ja sitoutumaton riidanratkaisumenettely, jossa puolueeton henkilö avustaa osapuolia saavuttamaan sovinnon neuvottelemalla. Sovittelu on prosessi, joka etenee vaiheittain.

Suomen Sovittelufoorumi määrittelee sovittelun seuraavasti:

”Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi”.

Lue lisää työyhteisösovittelusta http://www.ssf-ffm.com/sovittelu/index.php

Olen suorittanut Suomen Sovittelufoorumin (SSF) hyväksymän SOPU – Työyhteisösovittelun peruskurssin. Työyhteisösovittelu menetelmänä on osa työskentelyvalikoimaani. Yhteistyökumppanini on työnohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja Tuulevi Larri.