Työyhteisö­­sovittelu

Toisinaan työnohjauksen ja prosessikonsultaation rinnalle tarvitaan työyhteisösovittelua. Ulkopuolisen työyhteisösovittelijan käyttö on suositeltavaa, mikäli vuorovaikutuksen ristiriidat tai muut ongelmat ovat pidemmän tai lyhyemmänkin aikavälin kuluessa kärjistyneet niin mutkikkaan konfliktin tasolle, ettei työyhteisön omin voimin vyyhtiä kyetä ratkaisemaan.

Kokemukseni mukaan työyhteisösovittelumenetelmä soveltuu hyvin myös ”ilman puhdistamiseen”, jos työyhteisössä ”kuplii pinnan alla” ja on tarve kirkastaa yhteisiä pelisääntöjä. Tällöin tilanne ei ole vielä erityisen tulehtunut, vaan sovittelua menetelmänä voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi.

Minulla on kokemusta työyhteisösovittelusta myös englannin kielellä.

Asiakaspalaute sovittelun lopuksi: ”Olin alussa epäileväinen, mutta tämä olikin hyvä kokemus, ajan & rahan arvoinen. Luulen, että me kaikki opimme jotain.”

MIKÄ ON KONFLIKTI

Konfliktilla tarkoitetaan ristiriitaa, riitaa, kiistaa, yhteenottoa tai erimielisyyttä, joka aiheuttaa työn teon estettä työyhteisössä. Konflikteilla voi olla useita osapuolia tai kyseessä voi olla kahden henkilön välinen hankaava tilanne.

KONFLIKTIEN KÄSITTELYSTÄ

Usein konfliktien käsittelyä vältellään. Puuttumattomuus tai liian myötämielinen toiminta yleensä mutkistavat tilannetta. Konflikteihin tulee puuttua aikaisessa vaiheessa rohkeasti ja aktiivisesti. Ristiriitojen ratkaisu vahvistaa vuorovaikutustaitoja, lisää osapuolten itsekunnioitusta ja työtyytyväisyyttä.

Esimiesten ja johdon tuki työyhteisöjen konfliktitilanteissa on tärkeää, jotta pitkäkestoisilta työn teon edellytyksiä heikentäviä, ilmapiiriä ja henkilösuhteita rasittavilta tilanteilta vältyttäisiin. Ratkaisukeskeisesti käsitellyt konfliktit ovat oppimistilanteita sekä ristiriitojen osapuolille että muulle henkilöstölle.

MITÄ TYÖYHTEISÖSOVITTELU ON

Sovittelumenettely on vapaaehtoinen ja sitoutumaton riidanratkaisumenettely, jossa puolueeton henkilö avustaa osapuolia saavuttamaan sovinnon neuvottelemalla.

Suomen Sovittelufoorumi määrittelee sovittelun seuraavasti:

”Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi”.

Lue lisää työyhteisösovittelusta http://www.ssf-ffm.com/sovittelu/index.php

**Vuorovaikutus ja oppiminen.** Sovellettu lähteestä: Timo Pehrman, restoratiivinen oppiminen.

TYÖYHTEISÖSOVITTELUPROSESSIN KULKU

Sovittelu on prosessi, joka etenee vaiheittain:

Toimeksiantotapaaminen.
Infotilaisuus sovitteluun osallistuville ja muulle työyhteisölle (1 t).
Yksilöhaastattelut (1 t/henkilö).
Sovittelutilaisuus (yleensä 4-10 t).
Seurantatapaaminen (2-4 t).

TYÖYHTEISÖSOVITTELUN HINTA

Hinta sovitaan aina tapauskohtaisesti, mm. riippuen sovitteluun osallistuvien henkilöiden määrästä. Viitteellinen hinta esim. 6 henkilön työyhteisösovittelulle on 2685 € + alv 24 %. Jo lyhyiden sairauspoissaolojen hinta sijaisjärjestelyineen ja vaikutuksineen työn sujuvuuteen voi nousta korkeammaksi.

Olen suorittanut Suomen sovittelufoorumin (SSF) hyväksymän SOPU – Työyhteisösovittelukoulutuksen Timo Pehrmanin johdolla.